Press "Enter" to skip to content

Alfacon: pöytäroolipeliskenen kohtaamispaikka

Järjestyksessään toinen α-con eli Alfacon järjestettiin 16.-18.2.2018 Otavan opistolla Mikkelissä. Kyseessä on ”suomalaisen pöytäroolipeliskenen kohtaamispaikka”, joka toimii sisartapahtumana larppaajien vakiintuneelle X-con-tapahtumalle.

Suomen roolipeliseuran varapuheenjohtaja Pauli Hulkkonen oli mukana ja kirjoitti siitä allaolevan raportin Roolipelitiedotukselle.

Tapahtuman logo, mikä sai monet nimittämään tapahtumaa ”A-coniksi”.

Alfacon jäi viime vuonna kokonaan toteutumatta järjestäjäpulan vuoksi. Niinpä ensimmäisen Alfaconin pääjärjestäjät Antti Leppä ja Leevi Heinonen luovuttivat tapahtuman Suomen roolipeliseuran huomaan. Sieltä löytyivätkin tämän vuoden pääjärjestäjät Nuppu Soanjärvi ja Arttu Hanska. Suomen roolipeliseuran tarpeellisuudesta ja perustamisesta puhuttiinkin paljon ensimmäisessä Alfaconissa (ks. Soanjärven raportti Nörttitytöt-blogista) ja nyt se on virallinen osa SRS:n kokonaisuutta. Näkymät tapahtuman jatkuvuudelle ovat jatkossa hyvät, sillä tapahtuma kokosi tänä vuonna yhteen 47 innokasta osallistujaa pöytäroolipeliskenestä, mikä on hieno 15 osallistujan nousu edellisvuoden väkimäärästä. Naispuolisten kävijöiden osuus nousi huomattavasti ja tapahtumaan saavuttiin laajemmalti ympäri Suomea kuin vuonna 2016.

Alfaconin muodosti tänä vuonna 13 erilaista ohjelmaa ja tapahtumajärjestäjien ohjeistuksen mukaan kaikki toteutettiin osallistavina työpajoina (ks. tapahtuman ohjelma). Itse koin tämän hyväksi ja energisoivaksi toimintatavaksi. Työpajoissa, joihin osallistuin, oli hyvä ja reipas meininki, kun kaikki halukkaat pääsivät ääneen ja osallisiksi. Työpajojen kirjo oli varsin laaja. Ne puhuttelivat itseni kaltaista vähemmän pelinjohtajakokemusta omaavaa ihmistä siinä missä kokeneempiakin asianharrastajia. Työpajoissa käsiteltiin eri rajapintoja roolipelikulttuurissa: puhuttiin itse pelaamisesta, pelaajista ja heidän välisistä konflikteista, pelitoiminnan järjestäytyneisyydestä, eri roolipeligenreistä ja pelinjohtamisesta.

Mitä α-conista löytyikään?

Kävijäpalautetta kerätään edelleen (ks. palautelomake), mutta henkilökohtaisten havaintojen mukaan tapahtuman ilmapiiri oli hyvä, rauhallinen ja miellyttävän yhteisöllinen. Alfaconin ohjelma koostui pääjärjestäjien avajais- ja lopettamispuheenvuoroista, työpajoista sekä aulan vapaasta lounge-ohjelmista. Näiden lisäksi oli vielä epävirallisempaa iltaohjelmaa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

Majoituksen ja tilat työpajoille toimitti Otavan opisto, noin 10 km päässä Mikkelin keskustasta. 40 euron hinnalla sai viikonloppupaketin, johon kuului työpajojen lisäksi aamiainen, lounas ja päivällinen lauantaina sekä tuhti brunssi sunnuntaiaamuna. 15 euron lisähinnalla pääsi majoittumaan Otavan opiston majoitustiloihin.

Työpajoissa oli rento tunnelma ja runsaasti keskustelua. Työpajojen aikana sekä niiden jälkeen oli vaihtoehtona osallistua aulan vapaisiin ohjelmiin, jotka olivat pääasiassa pelaamista. Itsekin pääsin kokeilemaan mobiililaitteilla toimivaa roolipeliä Royal Advisor, jossa juoniteltiin oma hahmo kuninkaan hovissa uudeksi johtajaksi erilaisissa ennalta määritellyissä rooleissa. Muina peleinä pyörivät mm. vanha luotettava Dungeons & Dragons, Jukka Sorsan Kansallisrunnojat ja Petteri Hannilan Tales of Entropy. Loungessa myös ihan vaan puhuttiin runsaasti sekä itse skenestä että erilaisista peleistä. Pelillisten oululaisten ylioppilaskerhojen musiikkia tuotiin myöhään illalla esiin raikuvasti.

Työpajoja skenestä, ryhmädynamiikasta ja pelinjohtamisesta

Jokaisesta työpajasta oli laadittu ennakkomateriaalia, josta kävi ilmi, mistä työpajassa oli kyse. Ennakkomateriaali lisäsi myös osallistujien valmiutta ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun ja työpajatyöskentelyyn. Työpajojen sijoittumista aikatauluun ohjattiin kävijöiden ennakkotehtävien vastauksien perusteella, jotta runsaasti kiinnostusta keräävät työpajat eivät olisi päällekkäin. Harmillisesti kävijöillä oli mahdollisuus osallistua korkeintaan viiteen eri työpajaan, mistä aiheutui ainakin itselleni valinnanvaikeutta. Jokainen työpaja kun kuulosti erittäin mielenkiintoiselta ja louge-keskusteluissa työpajoista puhuttiin pelkää hyvää.

Pidin itse työpajan ”Pelijärjestöjen verkostoitumishanke – Ulottuvuudet ja mahdollisuudet pöytäroolipelitoiminnassa”. Omalta osaltani ennakkomateriaalin laatiminen oli suhteellisen pienitöinen urakka ja ohjeet sen tekemiseen olivat selkeät. Työpajan vetämisen aloitettuani päädyin tuttuun tapaan miettimään, että mitähän nämä nyt tietävät tästä minun aiheestani. Sitten muistin, että nämähän ovat lukeneet ennakkomateriaalin, joten saatoin aiheen esittelemisen sijaan mennä suoraan asiaan. Itse paja ja projekti käsittelivät Suomen harrastuspelaajayhteisöjä kokoavaa hanketta, joka jonain päivänä saattaa tuottaa pelikulttuurin harrastusyhteisöille kattojärjestön tai muun vastaavan keskustoimijan.

”Puhetta pelinjohtajuudesta” -pajassa keskusteltiin aloittelevan pelinjohtajan tarpeista. Työpajaa veti Suomen roolipeliseuran opinnäytetyöopiskelija Reija Karvonen, joka työstää avaimet käteen -pakettia aloittavalle pelinjohtajalle. Itse paikalla olleena edustin tätä aloittelevaa kantaa, mutta työpajassa esittäytyi myös pitkään pelejä vetäneitä jakamassa osaamistaan sekä oppimassa uutta. Kokeneemmat eivät hallinneet keskustelua, vaan pääsin omien kommenttieni kanssa hyvin ääneen. Karvosen työn tuloksena syntyvää materiaalipakettia jään innokkaana odottamaan, koska olen töissä kirjastossa ja kaipaan valmista materiaalia avukseni pelauttaessani pelejä kirjaston asiakkaille. Suppea pelinjohtokokemukseni hyötyisi kovasti laaja-alaisesta ja matalan kynnyksen pelautusmateriaalista.

Tanja Lehdon ”Roperyhmän draamaa” -työpajassa touhu oli osallistamisen vuoksi käytännössä osittaista larppaamista. Työpajassa käsiteltiin roolipelaajien välisiä konflikteja. Pelaan itse vakiintuneessa peliporukassa, emmekä ole juurikaan kohdanneet kummoisempia konflikteja toistemme välillä. Kaikki ropeharrastajat eivät kuitenkaan ole näin onnekkaita ja työpajassa käytiin läpi rankkojakin esimerkkejä, joissa oli jopa päädytty ystävyyssuhteiden loppumiseen. Larppaaminen liittyi konfliktien teemojen elävöittämiseen. Näiden harjoitusten avulla riitatilanne saatiin hyvin havainnollistettua ja päästiin käytännössä ratkaisemaan se.

Sunnuntaina työpajat jatkuivat ja otin osaa Markus Montolan ”Hyvän kohtauksen ABC pelinjohtajille” -työskentelyyn. Silmämääräisesti arvioiden sitä oli kuulemassa sangen suuri joukko. Itse hivenen kerronnallisesti ontuvana pelinjohtajana sain täysin uusia tapoja kertoa pöytäroolipelin kohtaukset ja asetelmat. Itselleni ei esimerkiksi ole tullut mieleen roolipelin kohtausta kuvaillessani miettiä sitä elokuva-kohtauksen tavoin eri kamerakuvakulmista.

Tunnustan, että viimeisen työpajan kohdalla uteliaisuuteni ei sallinut minun istua yhdessä työpajassa vaan otin vapauden olla ensin Risto Ravelan ”Arvoja peliin” -työpajassa ja sitten menin vielä lopuksi tutustumaan miltä näyttää Eero Tuovisen “Tulevaisuutesi pelinjohtajana – kirjoittakaamme portfolio” -työpaja”. Ravelan työpajassa tavoitteena oli keskustella moraalisista arvoista pelaajien tai pelinjohtajien näkökulmasta heidän peleissään. Tässä oli osallistujilla välillä vaikeuksia pitää pelihahmojensa ajatukset erillään ja ajatella itse asiaa. Tunnustan itse olleeni yksi näistä, mutta myöhemmin keskustelu tuntui lähteneen aiotulle raiteelle ja osallistuneet alkoivat jakaa mielipiteitään ja tuntemuksiaan pelimaailmojen arvoista.

Tuovisen Portfolio-työpajaan saavuin siinä vaiheessa, kun siellä oli jo tohina täydessä vauhdissa. Huomasin ihmisiä ryhmissä pohtimassa portfolioita yhdessä. Varsinaista valmista portfoliota en usko monenkaan saaneen aikaan työpajan aikana, mutta kaikki olennainen tuntui olevan mietinnässä niiden suhteen. Portfolioon tulee varsin laaja kuvaus itsestään pelinjohtajana: mm. millainen ote sinulla on tarinnallisuuteen ja pelin järjestelmiin sekä millaisia pelejä olet aiemmin vetänyt. Portfoliossa kuvailtiin myös pelejä. Muutaman pelinjohtamiskokemuksen jälkeen en koe tällaisen portfolion olevan itselleni se ajankohtaisin hanke, mutta monelle kokeneelle pelinjohtajalle tällainen on varmasti hyvä työkalu tuoda itseään esiin pelinjohtajana.

Alfaconin kantavana teemana oli pohtia millaista skeneä haluamme olla tekemässä.

Ensi vuonna uudestaan

Alfacon 2018 oli ensimmäinen SRS:n toiminnan osana järjestetty Alfacon. Seurassa onkin odotukset korkealla ensi vuoden tapahtuman suhteen. Jatkon suhteen joudutaan miettimään ainakin brändäystä. Kyse ei ole vain siitä, millä nimellä Alfacon (tai A-con) tullaan jatkossa tuntemaan, vaan laajemmin tapahtuman omasta identiteetistä eli kenelle Alfacon on tarkoitettu.

On jännittävää nähdä, mitä tulevaisuuden Alfaconit tuovat tullessaan ja millaisia teemoja niissä käsitellään. Tapahtuma voisi keskittyä vaikkapa kasvatus- ja opetuspeleihin tai Dungeons & Dragons -pelin laajaan traditioon. Sen voisi myös järjestää työpajojen sijaan pelkkään pelaamiseen ja epävirallisiin keskusteluihin perustuvana tapahtumana. Sekin on auki, pitäisikö Alfacon luoda Suomea kiertäväksi tapahtumaksi, vai olisiko se hyvä järjestää jatkossakin tutulla ja turvallisella Otavan opistolla.

Tällä hetkellä SRS:n sisällä on nimitetty “Alfacon-työryhmä”, mutta pääjärjestäjiä ei ole vielä valittu. Tapahtuman tekemisestä innostuneet voivatkin tuoda halukkuutensa julki SRS:n viestintäkanaville Discordiin tai Facebook-sivuille. Tyhjän päältä ei tarvitse lähteä, sillä seuraaville pääjärjestäjille on jo tiedossa organisointisapluuna ja vertaistuki tapahtumajärjestämisessä.

One Comment

  1. Sami Koponen Sami Koponen Post author | 21.03.2018

    Nuppu Soanjärvi, Alfaconin toinen pääjärjestäjä ja Suomen roolipeliseuran puheenjohtaja, kirjoitti Alfaconista Nörttityttöihin. Hän käsitteli sitä, kenelle tapahtuma on tarkoitettu ja vertasi sitä vuonna 2016 järjestettyyn ensimmäiseen Alfaconiin. Kannattaa lukea, blogaus löytyy tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: