Press "Enter" to skip to content

Haastattelussa: Marjaana Karttunen

Kotimainen roolipeliskene kattaa kaiken roolipeliharrastamisen, mitä maassamme tapahtuu. Koska roolipelaaminen itsessään tapahtuu usein pienellä porukalla yksityistiloissa, tarkoitetaan skenellä usein sitä osaa harrastuksesta, joka on julkisempaa ja suuremman yleisön nähtävissä. Iso osa tätä näkyvää skeneä ovat roolipelitapahtumat, joista kävijämäärältään suurin on Tampereella jo 13 kertaa järjestetty Tracon.

Niinpä päädyin haastattelemaan Marjaana Karttusta, joka on ollut järjestämässä Traconia useana vuotena ja toiminut pääjärjestäjänä vuosina 2016-2018. Kyselin tapahtuman järjestämisestä ja sen yleisöstä.

Millainen on oma roolipeliharrastushistoriasi?

Olen sillä tavalla myöhäisherännäinen, että aloitin vasta vuonna 2009 Tampereen teknilliselle yliopistolle tullessani. Pidin lautapeleistä ja päädyin roolipelikerho Excaliburiin, jossa minut sitten houkuteltiin roolipelaajaksi. Ensimmäinen peli oli fukseille tarkoitettu Dungeons & Dragons 4. laitoksen kampanja, joka ei gridillä käytyine taisteluineen juuri eronnut lautapelimaailmasta. Vaikka se ei raskaine säännöstöineen heti vienyt sydäntä mukanaan, sitä kautta löytyi porukka, jonka mukana roolipelaajamatkani pääsi kunnolla alkuun.

D&D:n jälkeen tutuiksi tulivat Anima, Riddle of Steel, Dresden Files, Solar System, Dungeon World ja Blightburg, sekä muutama hyvin sääntökevyt pelinjohtajan oma systeemi. Aloin vähä vähältä ajautua enemmän hahmo- ja tarinavetoisempaan pelityyliin, joka osoittautuikin enemmän minun jutukseni. Tästä luonnollinen jatkumo olikin freeform-skenaariot (ks. Lokin artikkeli freeformista), kunnes lopulta tein ison loikan pöydän äärestä myös larppimaailmaan.

Olit ensimmäistä kertaa mukana tekemässä Traconia vuonna 2013. Millainen on ollut matkasi tapahtuman pääjärjestäjäksi? Mikä motivoi sinua hakeutumaan pääjärjestäjäksi vuodesta toiseen?

Alkuun tein aktiivisesti kirpputoria ja olin mukana antamassa alkusysäyksen sille, mitä se nykyään Traconissa on. Ehkä olin sitten työlläni tehnyt riittävän vaikutuksen, sillä pääjärjestäjän vaihtuessa vuoden 2015 conin jälkeen minua pyydettiin tehtävään. Hetken kyllä tarvitsi miettiä, mutta pakkohan tuollaiseen tilaisuuteen oli tarttua kun kerran tarjottiin.

Ensimmäisenä vuonna tuli eteen paljon uutta asiaa, joten toisen vuoden tekemiseen motivoi halu parantaa omaa työtään. Kolmantena vuonna pääsin jo vähän nautiskelemaan rutiinista, joten tämän vuoden Traconiin oli myös hyvä päättää pääjärjestäjäkauteni. Liika rutinoituminenkaan ei ole hyvästä, jos tapahtuman halutaan kehittyvän.

Cosplay-asujen runsaus tekee Traconin kävijöistä monenkirjavaa joukkoa. Kuva: Tracon / Tapio Matikainen

Mitä kaikkea pääjärjestäjä tekee Traconin eteen ja miten paljon työtunteja siitä kertyy?

Olen monesti sanonut, että jos kaikki sujuu kuten on suunniteltu, pääjärjestäjien ei tarvitse tehdä juuri mitään. Ihan näin asia ei sentään ole, sillä pääjärjestäjä rekrytoi ja muodostaa conitean, kutsuu koolle kokouksia, ja seuraa että conitea suoriutuu tehtävistä sovitussa ajassa & budjetissa. Pelkkään tilanteen seuraamiseen kuluu jo yllättävän paljon aikaa, ja lisäksi pääjärjestäjät ratkovat conivuoden aikana nousevia ongelmia ja pitävät huolta tapahtumantekijöiden jaksamisesta.

Omalla kohdallani tämä tarkoittaakin sitä, että pääjärjestäjänä en ottanut kontolleni juurikaan kiinteitä tehtäväkokonaisuuksia, jotta ongelmatilanteissa olisi aikaa ja energiaa tarttua heti toimeen. En edes uskalla laskea paljonko tunteja tähän on oikeasti mennyt! Yllättävä paljon aikaa saa kulumaan, vaikka ei mukamas tee mitään…

Mikä on Traconin järjestämisen kaikkein vaikein vaihe?

Kommunikaatio, kommunikaatio ja kommunikaatio! Conitea on iso ja Traconissa on todella monenlaisia osa-alueita, joilla on omat vastaavansa, mutta joiden pitäisi pelata saumattomasti yhteen. Kommunikoinnin toteuttaminen vapaaehtoistyössä, jossa jokaisella on hieman eri aikataulut ja parhaimmillaan satoja kilometrejä fyysistä välimatkaa on todellinen haaste, johon joka vuosi etsitään ratkaisuja. Kommunikaatio ei varsinaisesti ole ”vaihe”, vaan se on ehdottomasti pääjärjestäjien suurin päänsärky koko conivuoden ajan.

Tracon on nimensä puolesta roolipeli- ja animetapahtuma. Miten paljon roolipeleillä ja animeharrastuksella kuitenkaan on yhteistä yleisöä? Onko Tracon oikeastaan kaksi tapahtumaa, jotka järjestetään yhtä aikaa samassa paikassa, mutta joissa kummassakin on oma yleisönsä?

Tämä on vaikea kysymys! Koko tapahtuman skaalalla tähän on vaikea vastata, sillä meillä ei ole sellaisia kävijätilastoja, joista selviäisi miten iso osa kävijäjoukosta osallistuu vain toiseen puoleen ohjelmasta. Omassa tuttavapiirissäni ja etenkin Traconin järjestäjien joukossa on paljon ”sekakäyttäjiä”, ja etenkin tämän vuoden Traconissa näin roolipelipöydissä entistä enemmän animehahmoja cossaavia kävijöitä ja selkeästi ensikertalaisia.

Ohjelmakartasta (ks. tämän vuoden osalta tästä) löytyy myös ohjelmia, jotka kiinnostavat molempia ryhmiä. Esimerkiksi bofferoinnilla, cosplaylla ja larppaamisella on selkeästi tarttumapintaa, ja etenkin Japaniin sijoittuvat historia- ja taistelulajiohjelmat kiinnostavat yleisöä yli harrastusrajojen, puhumattakaan erittäin suosituista konserteistamme. Tottahan se on, että puhtaita roolipelikävijöitä on verrattain vähän, mutta totaalista jakautumista emme toivo.

Traconin kävijämäärä näyttää saavuttaneen 5500 hengen katon jo vuonna 2014, mutta ilmeisesti siinä tulivat Tampere-talon seinät vastaan. Onko kävijämäärä edelleen kasvusuuntainen ja onko tapahtumalle harkittu isompaa tapahtumapaikkaa?

Sorsapuiston puolelle on sijoitettu enemmän tilaa vaativia ohjelmanumeroita. Klikkaa tarvittaessa isommaksi. Kuva: Tracon

Tällä hetkellä tapahtuman kävijämäärä on ollut jo useamman vuoden kiinni Tampere-talon seinistä, eikä kasvumahdollisuuksia oikein ole ollut. Tapahtuma myy loppuun noin vuorokaudessa ja kävijämäärä voi kasvaa korkeintaan puistoalueella, johon on vapaa pääsy. Isompia tiloja olisi korkeintaan messukeskuksissa, eikä Traconista ole haluttu tehdä halliconia.

Tilojen laajentamisesta Tampere-talon ympäristöön on myös keskusteltu, mutta toistaiseksi nämä ovat erinäisistä syistä jääneet suunnitteluasteelle. Tampere-talon piha-alueelle valmistuva hotelli saattaa kuitenkin tarjota tähän lisää mahdollisuuksia ja tulevat pääjärjestäjät varmasti neuvottelevat niistä, kun aika on kypsä. Hotelli valmistuu muutama kuukausi seuraavan Traconin jälkeen, joten vielä ei kannata pidättää hengitystä!

Ropeconin kohdalla on puhuttu lapsiperheiden lisääntyvästä määrästä ja heidän huomioimisestaan järjestelyissä. Onko Traconilla vastaavaa erityiskävijäjoukkoa, jota on syytä huomioida erikseen?

Lapsiperheet eivät ole meillä nousseet merkittäväksi kävijäryhmäksi, mutta selkeästi oman leimansa tapahtumaan tuo alaikäisten nuorten suuri määrä. Se vaikuttaa tapahtuman viestinnässä ja lipunmyynnissä, ja näkyy myös conin aikana. Tämän takia on esimerkiksi jouduttu pohtimaan sallitaanko tapahtuman yhteydessä olevalle ravintolalle anniskelu ja miten tapahtumaan on mahdollista hankkia lippu ilman verkkopankkitunnuksia. Nuoriso ei kuitenkaan varsinaisesti ole meille erityiskävijäjoukko, vaan ihan ydinkävijäryhmä, joka vaikuttaa kaikkeen tapahtumasuunnitteluun.

Tänä vuonna Unreality-kuoro yhdisti voimansa Akateemisen puhallinorkesterin kanssa, ja tuloksena oli Traconin yleisöhitti. Kuva: Unreality

Tracon on järjestetty tässä vaiheessa jo kolmetoista kertaa. Onko teille muodostunut joitakin yhteistyötahoja tai muita paikkoja, joissa jaatte tapahtumanjärjestämiseen liittyvää tietotaitoa?

Tracon osallistuu ConCon-seminaareihin ja on myös järjestänyt oman Tracross Frontier -tapahtumanjärjestämistilaisuuden (joka on mahdollisesti tulossa uudelleenkin). Lisäksi meillä on Confluence-alustalla Jatkuvuuswiki, jonne kootaan tietoa siitä, miten kukin osa-alue coniin rakennetaan ja mitä mahdollisia ongelmia ja kehityskohtia sen toteutuksessa voi olla. Näiden olisi tarkoitus auttaa etenkin silloin, kun vastaava vaihtuu ja uusi henkilö ryhtyy tehtävään.

Tracon Hitpoint -tapahtuma, joka on keskittynyt pelkästään ei-elektroniseen pelaamiseen, järjestettiin vuosina 2015 ja 2017. Pitävätkö huhut paikkaansa, että kolmas kertakin saattaisi vielä koittaa?

Sanoin myös tuolla aiemmin luopuneeni pääjärjestäjän tehtävästä, mutta se taisi olla totta vain puoliksi… Ropeconin terassilla tapahtuu ihmeellisiä asioita, ja niin siinä sitten pääsi käymään että Hitpointille sovittiin siellä pääjärjestäjät. Sen enempää en vielä voi paljastaa, mutta voitte olla varmoja että seuraavassa Ropeconissa on myynnissä Hitpointin lippuja!

Kerro parhaasta Traconiin liittyvästä kokemuksestasi.

Ne kerrat, kun olen päässyt tanssimaan Tampere-talon ison salin lavalle yhdessä kävijöiden kanssa päättäjäisten huipennukseksi, ovat kyllä olleet aika eeppisiä!

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: