Press "Enter" to skip to content

Skenessä puhutaan: huhtikuu 2018

Huhtikuu oli Facebook-keskustelujen osalta poikkeuksellisen hiljaista aikaa. Parikymmenen pitkän keskusteluketjun sijaan niitä löytyi tällä kertaa vain kourallinen. Onneksi blogien puolelta tuli vastaan kuitenkin useampikin kiinnostava teksti.

Larppimaineesta ja näkemyksiä pelinjohtamisesta

Larppiskenen osalta keskusteltiin siitä, millä perusteella pitäisi laittaa nimiä larppi-ilmoittautumisen kohtaan ”en halua pelata henkilön X kanssa” ja mitä seurauksia tällaisella käytännöllä on. Asiasta sikisi myös toinen keskustelu, jossa pohdittiin miten tulla toimeen vaikeakäytöksisten pelaajien kanssa. Pöytäpelipuolella aiheet edustivat tuttua kirjoa: näkemyksiä roolipelaamisesta, neuvoja sekä pelimieltymyksiä.

Huhtikuussa myös Roolipelaajien Suomi -ryhmän jäsenmäärän kasvu hidastui melkein pysähdyksiin asti, mutta niinpä siellä onkin päästy yli 3300 jäseneen. Keskustelukavereita luulisi siis löytyvän myös vähän erikoisemmillekin aiheille.

  • Kokemuksia kalliista larpeista: Harrastajakunta on valmis maksamaan pelistä tuotantoarvojen mukaan. Oikeassa linnassa pelaamisesta pulitetaan mukisematta enemmän kuin kesämökille sijoittuvasta pelistä.
  • Komediapelit ovat hauskoja vain luettuina: Varsinkin kertapeleinä moni kertoo saaneensa huumoripelit toimimaan, kunhan vain asiaan suhtautuu tosissaan eikä huitaise jotain läpällä.
  • Larppipiireissä saatu huono maine: Huonon maineen kantaja saa kuulla asiasta usein vasta myöhemmin ja kiertotietä, joten asioiden käsitteleminen on vaikeaa. Toisaalta puolustettiin myös toisen osapuolen oikeutta olla käsittelemättä ikäviä asioita loukkaajansa kanssa. Keskustelua käytiin lisäksi siitä, miten ”en halua pelata X:n kanssa” kysymyksiin tulisi peliin ilmoittautuessa vastata, mitä vaikutuksia niillä on ja miten pelinjohdon tulisi niitä käsitellä.
  • Kuvia roolipelihahmoistanne: D&D-tyylinen fantasia on vahvasti edustettuna.
  • Mitä tehdä, jos pelaaja ei voi muuttaa ikävää käytöstään: Inklusiivisuus on larppiskenessä tärkeä arvo ja sen vuoksi moni on valmis venymään, mutta silläkin on rajansa. Mitään keskustelemista parempaa käsittelykeinoa ketjussa ei löydetty.
  • Yksi vai monta noppaa: Kuten arvata saattaa, kyselyyn vastaajat pitävät erikoisista nopista ja heittävät niitä mielellään runsaasti.
  • Kohtaamisia zombi-invaasion jälkeisessä Suomessa: Näppärää joukkoistamalla luotua kampanjamateriaalia, joskin aika moni ideoista on kallellaan huumorin suuntaan.
  • Hyvien pelinjohtamisohjeiden kirjoittamisesta: Etukäteissuunnittelun ja pelatessa vaaditun improvisaation välinen suhde tuntuu olevan aloittelijalle vaikein paikka.

Pelikokemuksia ja tapahtumaraporttia

Huhtikuun aikana julkaistiin useampi mielenkiintoinen pelikokemuksiin liittyvä blogaus. Wille Ruotsalainen kirjoitti Lokiin artikkelin miniatyyripelin hyödyntämisestä roolipelissä. Ruotsalainen peluutti Blood Bowl -pelin otteluiden välissä roolipeliä joukkueen huoltotiimin toiminnasta ja käytti supersankarikampanjassaan taistelujärjestelmänä HeroClix-peliä. Hän ruotii tekstissään sitä, mikä yhdistelmäpeleissä toimi ja miten, eli ihan käypää materiaalia niille, jotka ovat itsekin samanlaista kaavailleet.

Niklas Nylund puolestaan kertoi kokemuksistaan Dwimmermount-megaluolastoon (ks. tuotteen myyntisivu) sijoittuvasta kampanjasta, jonka pelaamiseen meni 111 pelikertaa. Nylundkaan ei pysähdy kertomaan pelitapahtumista, vaan keskittyy siihen, miten kampanjan toteutus onnistui ja millaisessa suhteessa se oli käytettyyn skenaariomateriaaliin.

Hopeakettu-blogissa kirjoitettiin siitä, miten pelaaminen on mukavinta, kun väki tarttuu toisten ehdottamiin hyviin ideoihin ja rakentaa niiden varaan. Teksti on mielenkiintoinen, koska vaikka kirjoitus on laadittu tekstimuotoisen roolipelaamisen tiimoilta, on tämä toisten osallistujien luovan panoksen varaan rakentaminen lienee niitä roolipelaamisen antoisimpia puolia riippumatta siitä, onko kyse pöytäpelistä, larpista vai tekstimuotoisesta roolipelistä.

Larppikulttuurin tärkein tapahtuma, Solmukohta, järjestettiin tänä vuonna Ruotsissa. Tapahtumasta raportoivat sekä Jukka Särkijärvi blogissaan että Heidi Säynevirta Lokissa ja molemmat tuntuivat pitäneen sitä varsin onnistuneena. Kirjoittajat nostivat raporteissaan esille tämän vuoden Solmukohta-tapahtuman ajaman kulttuurisen moninaisuuden, hyväksyvän suhtautumisen siihen ja pyrkimyksen inklusiivisuuteen. Raporteista löytyy myös runsaasti linkkejä Särkijärven paikan päällä tekemiin haastatteluihin, Nordic Larp Talks -luentoihin, muutamiin ohjelmataltiointeihin sekä Solmukohta-kirjaan, joka on vuosittain julkaistava artikkelikokoelma larppaamisen eri puolista.

Nostetaan vielä lopuksi Eero Laineen Ropeconin blogista löytyvä artikkeli, jossa hän kertoo hieman skenaariokilpailun taustoista sekä haastattelee muutamia kilpailussa menestyneitä osallistujia heidän pelisuunnittelutavoistaan. Skenaariokilpailuhan on käynnissä vielä tämän kuun loppuun saakka, joten vielä ehtii näyttää pelisuunnittelukyntensä ja pyöräyttää jotain näppärää Ropeconissa pelattavaksi. Kisan säännöt löytyvät tästä linkistä.

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: