Press "Enter" to skip to content

Roolipelien talousluvuista ja mediasuosiosta

Taloudellisesti katsoen viime vuosi oli roolipeliteollisuudelle loistava. Rahavirtojen myötä medianäkyvyys on taattu, kun toimittajat yrittävät löytää syitä D&D:n kasvavalle suosiolle.

Roolipelien myynti kasvaa yhä, laajempi kasvu päättynyt

ICv2 kerää tietoa harrastuspelien (hobby games) eli ei-elektronisten pelien menekistä Pohjois-Amerikassa. Tietolähteinä ovat peliteollisuuden toimijoiden haastattelut, firmojen talousluvut ja Kickstarter-joukkorahoituspalvelun tarjoama data. Näillä eväillä ICv2 voi julistaa verrattain luotettavasti, että harrastuspelien myynti oli viime vuonna 1,5 miljardia dollaria. Luku on samaa luokkaa mutta hieman pienempi kuin vuonna 2017.

Tämä on sikäli uutisoimisen arvoista, että harrastuspelien myyntiluvut Yhdysvalloissa ovat olleet noususuuntaiset vuodesta 2013 alkaen. Nyt kasvukäyrä on viimein tasoittunut. Kokonaistuloksen heikentymisen aiheutti keräilykorttipelien notkahdus, sillä muilla pelityypeillä kasvua vielä riittää. Kovimmin ponnisti piskuinen roolipelikategoria vuoden 2017 55 miljoonasta viimevuotiseen 65 miljoonaan.

Harrastuspelien taloudellisesta hyvinvoinnista kertoo myös Kickstarter-joukkorahoituspalvelun ilmoitus siitä, että pelejä on rahoitettu vuodesta 2009 alkaen nyt yli miljardilla dollarilla. EnWorldin toimittajan Darryl Mott Jr:n mukaan suurin osa kakusta, 680 miljoonaa, tuli harrastuspeleistä. Epäilemättä kyse on pääasiassa lautapeleistä, mutta ei roolipeleilläkään heikosti mene. Tuettuja peliprojekteja on ollut 17 000, mikä tarkoittaa keskiarvona noin 60 000 dollaria per peli. Kyseinen summa ei ole roolipeliskenessä kohtuuton: roolipelihistorioitsija Shannon Appelclinen listan mukaan viime vuonna 34 roolipelituotetta onnistui keräämään yli 100 000 dollaria.

Kickstarter Games huolehtii kaikista Kickstarterin peliprojekteista toiminnanjohtajanaan roolipelisuunnittelija Luke Crane. Kuva: Rock Paper Shotgun / Develop Conference / Dan Griliopoulos

Myydyimpien roolipelien lista uusiksi

ICv2 pitää kirjaa myös myydyimmistä roolipeleistä. Kuluneen vuosikymmenen ajan Dungeons & Dragons -pelillä on ollut kaksoisjohto D&D:n ja Pathfinder-roolipelin turvin (kauempaa ei voisi ollakaan, koska Pathfinder julkaistiin vuonna 2009). Tuoreimmassa listassa syksyltä 2018 tilanne on kuitenkin muuttunut: Pathfinder on pudonnut viiden myydyimmän pelin listalta kokonaan pois. Tämä epäilemättä johtuu nykyisen laitoksen hiljentymisestä, kun Pathfinder-pelin toinen laitos julkaistaan kesällä.

Legends of the Five Rings sai alkunsa keräilykorttipelistä vuonna 1995 ja roolipelin ensimmäinen laitos on vuodelta 1997. Pelillä on siis ollut aikaa kehittää vankka fanijoukko. Kuva: FFG

Kiinnostavampaa onkin, mitkä pelit ovat nousseet vapautuneille paikoille. Star Wars ja Starfinder ovat olleet listalla jo pidempään, mutta Legend of the Five Rings ja Vampire ovat uusia tulokkaita. Erityisen mielenkiintoista on, että Legend of the Five Rings loikkasi suoraan kakkossijalle. FFG julkaisi pelistä viime vuonna uuden version (5. laitos), mutta ei se muutoin ole juuri skenessä näkynyt. Vampire puolestaan ryvettyi viime vuonna erinäisissä skandaaleissa, mutta kenties niillä ei ole ollut vaikutusta menekkiin (tai ehkä sijoitus listalla, johon on kerätty viime syksyn myyntilukuja, perustui Vampire-pelin uuden laitoksen ennakkotilauksiin).

Uusien tulokkaiden tulevat listasijoitukset ovat mielenkiintoisia. Jos ne onnistuvat pitämään pintansa, kertoo se siitä, ettei kyse ollut vain uutuusjulkaisujen tuomasta myyntipiikistä. Toisaalta tämä herättää myös ajatuksia siitä, ettei listasijoitukseen tarvita erityisen huimia myyntilukuja, jos kärkipaikoille voi kiilata näinkin helposti. Nähtäväksi jää, millaisen tuloksen Pathfinder tekee uuden laitoksen julkaisemisen myötä.

Roolipelaamisen suosion syytä etsimässä

Roolipelaamisen suosiosta puhuttaessa on hyvä erottaa pelimyynti ja pelaaminen toisistaan. Pelimyynti on se, joka pitää roolipelituotannon rattaat pyörimässä, mutta pelaaminen on toimintaa, jota harrastajat itse luovat. Viime vuosina nimenomaan roolipelaaminen harrastuksena on saanut runsaasti näkyvyyttä, mikä on saanut jälleen isot sanomalehdet pohtimaan roolipelaamisen suosion salaisuutta.

Annalee Newitz kirjoitti New York Times -lehteen roolipelaamisen sosiaalisesta puolesta ja kasvokkain pelaamisesta. Aihe on tuttu: älylaitteiden ja sosiaalisen median aikakautena ihmiset haluavat välillä istua saman pöydän ääreen ja käyttää mielikuvitustaan. Gendy Alimurung puolestaan esitti The Washington Post -lehden artikkelissaan, että roolipelaaminen on muuttunut hyväksyttäväksi, koska pelaamisella voi olla terapeuttisia vaikutuksia ja pelin tiimoilta voi saada elantonsa. Sarjakuvataiteilija Jim Zubin mukaan roolipelaamisen suosiolle ei ole vain yhtä syytä: pelin muunneltavuus ja mukautuvuus niin sääntöjen kuin sisällönkin osalta, osallistavuus, edullisuus, näkyvyys YouTubessa ja pop-kulttuurissa, verkkopelimahdollisuudet sekä D&D:n uusimman laitoksen onnistunut virtaviivaistus vanhoja faneja unohtamatta ovat kaikki vaikuttaneet nyt nähtävään lopputulokseen.

Wizards of the Coast -firman yhteisöjohtaja Satine Phoenix on tehnyt hyvää työtä D&D:n julkisuuden eteen. Kuva: Satine Phoenix

Roolipelaaminen on näkynyt yllättävämmissäkin paikoissa. Talouslehti Forbes julkaisi jutun D&D:n kirjamyynnistä (joka on kuulemma nimenomaan fyysisten kirjojen myyntiä, ei niinkään digimateriaaleja) ja teknologialehti Popular Mechanics antoi vinkkejä roolipeliharrastuksen aloittamiseen.

Kaikki huomio ei kumpua tiedotusvälineiden artikkeleista, vaan joskus asialla ovat myös harrastajat itse. Saturday Night Live -viihdeohjelmassa esitettiin sketsi stereotyyppisistä nörteistä kamppailemassa kuukauden työntekijän tittelistä, ja kamppailu tietysti muistutti jonkinlaista kömpelöä larppaamista. Roolipeliharrastajat kimmastuivat stereotyyppisistä hahmoista ja jakoivat Twitterissä omakuviaan osoittaakseen miten monenkirjava joukko roolipelaajat tänä päivänä ovat (ks. Comicbook-verkkosivun artikkeli).

Kaikissa siteeratuissa artikkeleissa on tietysti kyse nimenomaan D&D:sta eikä roolipelaamisesta yleensä, mutta toisaalta niissä ei (Popular Mechanics -lehden artikkelia lukuun ottamatta) viitata D&D:n erityispiirteisiin kuten hahmoluokkiin tai tasonnousuihin. Siksi niiden näkemyksiä voi laventaa koskemaan roolipelaamista yleensä, vaikka käytännössä roolipelaamisen mediahuomio onkin D&D:n aikaansaamaa. Saattaa olla, että suurelle yleisölle ”D&D” on tutumpi termi kuin ”roolipelaaminen”.

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: