Press "Enter" to skip to content

Skenessä puhutaan: marraskuu 2017

Viime kuussa tehtiin ennätyspitkä keskusteluketju Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmässä. Suomi Larp -ryhmän puolella keskusteltiin pitkästi sukupuolivähemmistöjen asemasta ja huomioimisesta larppiskenessä. Kommentoin lyhyesti myös Roolipelaajien Suomi -ryhmän asemaa, koska ryhmän jäsenmäärä ylitti muutama päivä sitten 3000 hengen rajapyykin.

Voisitteko auttaa minua?

Marraskuun keskusteluissa oli tälläkin kertaa runsaasti pitkiä keskusteluja, joissa pyydettiin neuvoja erilaisten pelityylien tai ongelmakohtien kanssa toimimiseen. Pidän tätä hyvänä signaalina, koska se kertoo siitä, että näillä keskusteluryhmillä on muutakin merkitystä kuin pelkkä viihdearvo.

Toki on syytä muistaa, että poimin tähän listaukseen vain pisimmät (eli vähintään 25 vastausta keränneet) ketjut, mikä tietysti vaikuttaa siihen, millaisia aiheita tähän valikoituu. Yksinkertaisia sääntökysymyksiä esimerkiksi voisi olla paljonkin, mutta jos niihin vastataan yhdessä tai kahdessa viestissä, eivät ne näy tässä. Pitäisi olla tarkemmat mittaus- ja arviointitavat, että saataisiin täsmällisempää tietoa. Tätä nykyistä toimintatapaa voi pitää helppouden ja informatiivisuuden kompromissina. Jos on ehdotuksia paremmiksi käytännöiksi, saa toki ilmoittaa niistä kommenteissa.

Erilaisista roolipeleistä ja niiden rajapinnoista

Blogien puolella pohdiskeltiin erilaisia roolipelaamisen tyylejä. Aki Vainio kirjoitti Redemundin kiltablogissa, että koska Dungeons & Dragonsin säännöt eivät palvele tarinaa eivätkä hahmon syventämistä vaan taistelua, pitäisi D&D itse asiassa nähdä miniatyyripelinä. Sami Koponen puolestaan raportoi Wähäcon-tapahtumasta ja totesi, että näkisi mieluusti jatkossakin tiettyyn roolipelaamisen alagenreen erikoistuneita ropetapahtumia. Niklas Nylund blogasi ajatuksiaan mysteeriseikkailuiden tekemisestä (eli näitä Call of Cthulhu -tyyppisiä salapoliisijuttuja) ja tarjosi selkeän viiden kohdan ohjenuoran, jolla luoda mysteeriseikkailun taustarunko.

Astraterran toisen laitoksen povattiin joukkorahoituskampanjan yhteydessä ilmaantuvan tämän vuoden helmikuussa, mutta kuten näissä asioissa usein käy, niin lisäajalle meni. Pelintekijä Miska Fredman kertoi blogissa muutamista viimeisimmistä sääntömuutoksista ja ennakoi, että pelaajan kirjan PDF-versio saattaisi ehtiä rahoittajille vielä tämän vuoden puolella. Kaikkiaan uusi arvio painotuotteiden ja lisäosien julkaisuajankohdasta on helmi-maaliskuu 2018. Roolipelimateriaalia on tarjolla myös Knights of the North -blogista. Herrat ovat julkaisseet sen kautta Dungeons Crawl Classics -systeemille tehtyjä pieniä lisämateriaalijuttuja, joista viime aikojen hyödyllisin lienee eri hahmoluokille tuunattu hahmolomakkeiden joukko.

Lokissa julkaistiin artikkeli nörtille sopivista joululahjavinkeistä. Hieman harmillisesti artikkeli on keskittynyt kotimaisiin käsityötuotteisiin eikä niinkään (rooli)pelituotteisiin tai larppivarusteisiin. Eipä sillä, että sellainen helppoa olisikaan: pohdin itse samanlaista artikkeliaihetta, mutta en oikein keksinyt sopivia lahjasuosituksia. Käsityötuotteet ovat kuitenkin hyvä alku, itse ainakin luen tarkkaan Lautapelioppaan vastaavanlaisen lahjaidealistan.

Facebook-ryhmien merkityksestä ropeskenelle

3000 jäsentä on kova numero, kun sitä verrataan aiempien roolipelifoorumien käyttäjämääriin. Esimerkiksi Pelilauta-foorumi ei ehtinyt saavuttaa edes tuhannen käyttäjän joukkoa. Toki Facebook-ryhmiin on helppo liittyä sen enempää asiaa miettimättä, joten aktiivisten käyttäjien määrä on huomattavasti tuota kolmea tuhatta pienempi. Silti kaikenlaiset kyselyt saavat äkkiä viisikin sataa vastausta, mikä kertoo monien kyllä seuraavan ryhmää aktiivisesti.

Keskusteluita lukemalla on osoittautunut, että tehokkaimmin Roolipelaajien Suomi -ryhmä toimii laajan roolipelaavan joukon saavuttamisessa. Roolipelaamista koskeviin kysymyksiin saa nopeasti paljon vastauksia ja joukkoälyn käyttäminen vaikkapa seikkailuideoiden keräämiseksi käy helposti. Sen sijaan syvällisemmän keskustelun käyminen näyttää olevan hankalampaa, joka johtunee osaltaan roolipelikulttuurimme moninaisuudesta. Kukin keskustelee omista lähtökohdistaan käsin ja kun ne lähtökohdat voivat joskus olla hyvinkin kaukana toisistaan, niin yhteisymmärrystä ja hedelmällistä keskustelua ei pääse syntymään. Myös Facebookin luonteesta johtuen harva keskustelu ehtii kovin pitkäikäiseksi: kukin käy kertomassa oman näkemyksensä ja sen jälkeen joku toinen aihe kerääkin jo osallistujien huomion. Mielipiteiden ilmaisua tapahtuu paljon, mielipiteiden vaihtoa huomattavasti harvemmin.

Kenties tärkein anti skenelle on kuitenkin se yhteenkuuluvuuden tunne, jonka tuo Roolipelaajien Suomi -ryhmä tuo. Roolipelaaminen on perinteisesti yksityisissä peliporukoissa tapahtuvaa, eikä toisista harrastajista tiedetä mitään. Roolipelitapahtumat, -lehdet ja sittemmin erilaiset verkkosivut ovat keskeisiä keinoja kuulla toisista harrastajista. Vaikka olen joskus manaillut Roolipelaajien Suomi -ryhmän suljettua statusta (eli se näkyy ainoastaan ryhmään liittyneille eikä esimerkiksi kenelle tahansa nettiä käyttävälle), niin luultavasti jäsenmäärä ei olisi kasvanut samaan tahtiin avoimella ryhmällä. Roolipelaaminen on perinteisesti menestynyt hyvin, kun siihen on voinut liittää jonkinlaisen harrastaja- tai jopa ”heimoidentiteetin”. Kaikkien harrastajien ei tarvitse sitä kantaa, mutta sellainen takaa harrastuspohjalle kovan ytimen.

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: