Press "Enter" to skip to content

Mitä pelasit viimeksi?

Toteutin Facebookin Roolipelaajien Suomi -ryhmässä kyselyn siitä, mitä peliä vastaajat pelasivat viimeksi. Toistin kyselyn vielä kahdesti puolen vuoden välein ja summaan nyt muutamia päätelmiä, mitä vastauksien perusteella voi tehdä.

Ei tieteellisesti pätevää

Pöytäroolipelejä koskevissa keskusteluissa ja tutkimuksenomaisissa lähestymistavoissa on usein keskitytty pelijulkaisuihin: julkaisutahtiin, myyntimääriin ja pelitekstien sisältöön. Sen sijaan itse pelaamista on tutkittu paljon vähemmän. Tämä on tietysti ymmärrettävääkin, koska roolipelaaminen on pienen joukon harrastus, jota harrastetaan pääsääntöisesti yksityistiloissa. On yksinkertaisesti vaikeaa tavoittaa edustavaa otosta roolipelaajista minkäänlaista tutkimusta varten.

Roolipelaajien Suomi -Facebook-ryhmässä toteutetut kyselyt eivät ole mikään ongelmaton ratkaisu tähän tilanteeseen. Kussakin kyselyssä vastauksia kertyi n. 450 kappaletta, mutta vaikka toivoin että jokainen vastaaja antaisi äänensä vain kerran, ei tämä tietenkään välttämättä pidä paikkaansa. Jos tuohon lukuun kuitenkin on luottaminen, niin se vastaa noin 13 % ryhmän jäsenistä, mikä olisi sinänsä ihan hyvä otos. Facebookin käyttäjät ovat kuitenkin jo itsessään valikoitunut joukko (esimerkiksi kaikki ikäryhmät eivät ole tasaisesti edustettuina), eikä ole tietoa siitä, miten suuri osa kotimaisista harrastajista on jäseninä kyseisessä ryhmässä. Kyselyihin myös vastaavat tyypillisesti tavallista aktiivisemmat harrastajat. Saatuja tuloksia ei näin ollen voi suoraan yleistää kuvaamaan kotimaista roolipeliharrastajakuntaa.

Mutta jos otoksessa on ongelmansa, on haasteita myös tulosten analysoinnissa. Itselläni ei ole tilastotieteellistä osaamista eikä tekemiäni laskutoimituksia ole tarkistettu moneen kertaan. Olen saattanut sortua joissakin kohdin virhepäätelmiin, olipa kyse sitten vastausten analysoinnista tai tulosten tulkinnasta.

Näistä lukuisista ongelmista huolimatta uskon, että tämä vastausten erittely ei ole täysin turhaa. Kyse ei ole tieteellisen tutkimuksen tuloksista, mutta on tässä kuitenkin enemmän faktuaalista pohjaa kuin pelkässä spekulatiivisessa pohdinnassa eri pelien suosiosta. Tuloksia kannattaa lukea likiarvoina ja suuntaa-antavina, ei lopullisena totuutena.

Valokuvia kentältä

Kyselyissä kysyttiin, mitä peliä vastaajat ovat viimeksi pelanneet. Jotkut vastaajista kokivat tämän liian epämääräiseksi: aktiivisen pelaajan kannalta riippuu viikonpäivästä, mitä kampanjaa juuri silloin on edistetty. Viimeisin peli ei kuvaa vastaajan yleistä pelimakua tai eniten pelaamaa peliä, vaan on verrattain satunnainen kuva yksittäisen harrastajan pelaamisesta.

Yksittäinen peli voi olla satunnainen, mutta yhdessä ne muodostavat kokonaiskuvaa siitä, mitä skenessämme pelataan. Kuva: The Action Point -blogi

Halusin kuitenkin nimenomaan pysäytyskuvan skenen meiningistä juuri tietyllä ajanhetkellä. Tällainen läpileikkaus ei yksinään ole järin informatiivinen, mutta kun niitä kertyy enemmän, voidaan useita pysäytyskuvia toisiinsa vertailemalla havaita muutoksia ja pysyviä piirteitä. Kysely on tässä vaiheessa toteutettu kolmesti suunnilleen puolen vuoden välein, minkä koin olevan sopiva määrä ensimmäisten havaintojen tekemiselle.

Mitä pelasit viimeksi -kysymykseen saa myös täsmällisempiä vastauksia kuin pidempiä ajanjaksoja koskeviin kysymyksiin. Moni vastaaja ei välttämättä muista, mitä kaikkea hän on ehtinyt pelata vaikkapa kuluneen vuoden aikana. Jos pelikertoja on ollut paljon, voi tiedon tarkastaminen olla vaivalloista. Lisäksi viimeisintä peliä kysyttäessä kaikki harrastajat ovat samalla viivalla riippumatta siitä, miten aktiivisesti he roolipelaamista harrastavat. Ahkerat harrastajat eivät näin pääse luomaan kuvaa monipuolisuudesta, joka ei vastaa skenemme valtavirtaa.

Paljon eri pelejä = sirpaleinen skene?

Kyselyissä noin 450 vastaajaa on listannut suunnilleen 70 eri peliä. Kyselyt eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Ensimmäisessä kyselyssä annoin valmiina vaihtoehtoina ”Dungeons & Dragons 2.-4. laitos” (erotuksena tuoreimmasta vitoslaitoksesta ja OSR-retroklooneista) ja ”Muu WoD-peli” (erotuksena Vampire-pelistä). Nämä keräsivät alleen sellaisia vastauksia, jotka myöhemmissä kyselyissä on eroteltu eri peleinä.

Otoshetki Vastausmäärä Eri pelien määrä
Heinäkuu 2017 431 57
Tammikuu 2018 434 74
Kesäkuu 2018 492 70

On vaikea tutkia, millaisia pelejä kotimaamme skenessä pelataan, koska konkreettiseen pelaamiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä käytetty sääntökirja. Pelaaminen on toki erilaista, jos konehuoneessa pyörii 5. laitoksen Dungeons & Dragons tai vaikkapa pelinjohtajaton Fiasco. Silti myös yksittäistä peliä voi pelata hyvin erilaisilla tavoilla, kuten Martin Ericsson havainnollisti Vampire-peliä käsittelevällä Ropecon-luennollaan White Wolf – 50 Shades of Darkness. Näiden kyselyjen perusteella ei päästä tutkimaan konkreettisia pelikertoja ja kampanjoita, joten kotimaisen skenen pelityylien käsittely ja luokittelu ei onnistu.

Sellaisia totuuksia voi toki todeta, että pääosa harrastajista pelaa roolipelejä, joissa sääntöjen osalta pelinjohtajan ja pelaajien tehtävänkuvat ovat perinteiset ja jotka edustavat fantasiagenreä. Tämä kuitenkin kuvaa valtaosaa julkaistuista roolipeliteoksista muutenkin, joten kyseessä ei ole mikään erityinen löytö.

Sen sijaan julkaisuvuoden suhteen voi tehdä joitakin päätelmiä, vaikka tässäkin on toki omat ongelmansa. Harvan pelin kohdalla eroteltiin, mistä laitoksesta on kyse, mutta useimpien pelien kohdalla tämä ei ole kovin merkityksellistä: Call of Cthulhu esimerkiksi ei ole olennaisilta osiltaan muuttunut, vaikka peli on edennyt jo seitsemänteen laitokseensa. Koska halusin keskittyä nimenomaan pelisuunnittelun tuoreuteen, laskin pelit varhaisimman julkaisuvuoden mukaan, jolloin edellämainittu Call of Cthulhu on vuodelta 1981. D&D:n tuoreimman laitoksen jätin pois siksi, ettei sen suosio vääristäisi tuloksia. Näin saatujen lukujen valossa näyttää siltä, että skenessämme pelataan verrattain tuoreita pelejä. Kolmen kyselyn keskiarvona hieman yli neljännes pelatuista peleistä on korkeintaan viisi vuotta vanhoja ja runsas puolet peleistä on korkeintaan vuosikymmenen takaa. Toisaalta 42 % mainintoja saaneista peleistä on yli kymmenen vuotta vanhoja, mikä on aika korkea lukema sekin.

Julkaisuvuosi Heinäkuu 17 Tammikuu 18 Kesäkuu 18 Keski-arvo
2013-2018 51 = 20 % 81 = 31 % 91 = 33 % 28 %
2008-2018 128 = 51 % 158 = 60 % 172 = 62 % 58 %

Kun puhutaan pelien erilaisuudesta tai pelityylien laajasta kirjosta, herää kysymys skenemme hajanaisuudesta: Jos harva pelaa samalla tavalla kuin toiset, on roolipelaaminen vain väljä kattotermi monenlaiselle pelaamiselle. Pelattujen pelien erilaisuus ei kuitenkaan itsessään tee skenestämme sirpaleista. Hajallaan meidän voi sanoa olevan vain siinä tapauksessa, että keskitymme pelkästään omaan pelityyliimme emmekä arvosta tai välitä muista vaihtoehdoista. Jos harrastajat ovat kaikkiruokaisia pelimakunsa suhteen, kertoo eri pelien runsaslukuisuus vain siitä, että nautimme monimuotoisuudesta. Näiden kyselyjen perusteella ei ole mahdollista sanoa, kummasta on kyse. Asiaan saataneen selvennystä tulevasta Roolipelikronikka 2018 -artikkelikokoelmasta, jota varten Joonas Laakso toteutti tänä keväänä ”mitä kaikkea olet pelannut viime vuoden aikana” -kyselyn.

Pelatuimmat pelit

Kuten arvata saattaa, Dungeons & Dragons 5. laitos on pelatuin (24 %) ja hyvänä kakkosena tulee Pathfinder RPG (10 %). Nämä kaksi ovat omassa luokassaan ja muut saavat lähinnä hajaääniä. Näiden joukosta erottuvat Call of Cthulhu, Star Wars (FFG:n versio) ja Ville Vuorelan Praedor. Kauhupeli Call of Cthulhu on klassikko ja Praedor-peliin on viime vuosina julkaistu uusia lähdeteoksia ja kirjallisuutta. Fantasy Flight Games -firman Star Wars puolestaan pärjännee omalaatuisia noppia käyttävällä systeemillään ja elokuvasarjan uusien jaksojen tuomalla nosteella. On kiinnostavaa nähdä, säilyttääkö Star Wars suosionsa vaikkapa kolmen seuraavan vuoden aikana.

Pelin nimi Heinäkuu 17 Tammikuu 18 Kesäkuu 18 Keski-arvo
D&D 5. laitos 88 = 20,4 % 92 = 21,2 % 156 = 31,7 % 24,4 %
Pathfinder 40 = 9,3 % 42 = 9,7 % 54 = 11,0 % 10 %
Call of Cthulhu 15 = 3,5 % 14 = 3,2 % 9 = 1,8 % 2,8 %
Star Wars (FFG) 15 = 3,5 % 14 = 3,2 % 9 = 1,8 % 2,8 %
Praedor 14 = 3,2 % 9 = 2,1 % 13 = 2,6 % 2,6 %
Shadowrun 13 = 3,0 % 6 = 1,4 % 8 = 1,6 % 2 %
RuneQuest 11 = 2,6 % 9 = 2,1 % 4 = 0,8 % 1,8 %

Yksittäisiä pelejä informatiivisempaa lienee ryhmitellä niitä samankaltaisten joukkoon. Esimerkiksi vanhan koulukunnan OSR-tyylinen D&D-pelaaminen ei kanavoidu vain yhden pelin kautta. Tällaisessa katsauksessa D&D ottaa odotetusti skenen hallitsijan paikan. Lukema jää kuitenkin reiluun 40 prosenttiin, mikä on vähemmän kuin mitä kansainvälisten vertailulukujen puolesta odottaisi (ks. tämä ja tämä). Toisaalta D&D:n äänisaalis on kasvanut vastaajamäärän kasvun tahdissa, mikä vihjaisi siihen, että todellinen suosio olisi näissä kyselyissä näkyvää suurempi.

Pelin nimi Heinäkuu 17 Tammikuu 18 Kesäkuu 18 Keski-arvo
D&D
yhteensä
161 = 37,4 % 169 = 39,0 % 243 =
49,4 %
42 %
D&D 5. laitos 88 = 20,4 % 92 = 21,2 % 156 =
31,7 %
24,4 %
Pathfinder 40 = 9,3 % 42 = 9,7 % 54 = 11,0 % 10 %
OSR-D&D 18 = 4,2 % 20 = 4,6 % 19 = 3,9 % 4,2 %
Muu D&D 15 = 3,5 % 15 = 3,5 % 14 = 2,8 % 3,3 %
WoD-pelit yhteensä 19 = 4,4 % 14 = 3,2 % 10 = 2,0 % 3,2 %
Suomi-pelit yhteensä 36 = 8,4 % 42 = 9,7 % 37 = 7,5 % 8,5 %
Praedor 14 = 3,2 % 9 = 2,1 % 13 = 2,6 % 2,6 %
Julkaisematon 61 = 14,2 % 63 = 14,5 % 47 = 9,6 % 12,8 %

Kotimaisten ja suomennettujen pelien suosio näyttää alle kymmenen prosentin kannatuksella vaatimattomalta. Toisaalta tämän kyselyn valossa suomi-pelejä pelataan paljon enemmän kuin vaikkapa OSR-D&D:a tai World of Darkness -pelejä eikä Pathfinder-pelin luvutkaan ole kaukana edellä, mikä tuntuu kovalta suoritukselta. Viime vuosina julkaistut Mike Pohjolan Myrskyn sankarit ja Miska Fredmanin Astraterra ovat nimenomaan kokoperheen pelejä, joten voi ounastella, ettei niiden suosio näy täysimittaisena näissä kyselyissä; lastensa kanssa pelaava perheenäiti ja varsinkaan hänen lapsensa eivät välttämättä ole jäseninä Roolipelaajien Suomi -ryhmässä vastaamassa kyselyyn.

Kokonaan oma lukunsa on julkaisemattomien tai itsekehitettyjen pelien kategoria. Käsitykseni mukaan kotimaisessa skenessä elää vahva tee-se-itse -henki, eli moni pelinjohtaja kehittelee oman pelimaailmansa ja poimii tarpeellisiksi katsomiaan sääntöjä sieltä täältä. Tästä voi nähdä viitteitä myös siinä, miten useampi geneerinen eli pelimaailmaton peli sai ääniä näissä kyselyissä. Julkaisemattomien pelien kategoriaan päätyvät myös pelitestivaiheessa olevat pelit ja joukkorahoituskampanjoista saadut pelien puolivalmiit ennakkoversiot. Julkaisemattomien pelien kategoria on siis eräänlainen kaatoluokka, jonka sisällystä joutaisi penkoa hieman tarkemminkin.

Lähteet

Alkuperäiset kyselyt sisältävät Facebook-viestiketjut ovat edelleen löydettävissä Roolipelaajien Suomi -ryhmästä. En linkitä niitä suoraan tänne, koska ryhmä ei ole julkinen ja koska Facebookissa vastaukset on pakko antaa omalla käyttäjätunnuksellaan. Tässä on kuitenkin linkki kokoamiini kyselyvastauksiin, jotta kiinnostuneet voivat tutkia niitä enemmän ja ahkerimmat vaikka tarkistaa, että olenko tehnyt laskutoimitukset ja tulkinnat oikein. Laittakaapa korjaukset ja muut huomiot tulemaan blogikommentilla!

2 Comments

  1. Skeneskeptikko Skeneskeptikko 30.06.2018

    Mielenkiintoista. Ja ongelmallista, kuten itsekin totesit.

    Jatkossa voisi ehkä kysyä, mitä ihmiset ovat pelanneet ENITEN jonkin tietyn ajanjakson sisällä. Varmaan kuukausi tai pari olisi hyvä, kun vielä muistaa. Ja tietenkin pelikertojen määrä tänä ajanjaksona. Sitä kautta pääsisi lähemmäs ymmärrystä siitä, minkälainen kattaus pelipöydillä useimmiten on, ja onko usein ja harvakseltaan pelaavien välillä iso ero valitussa pelissä/mekaniikassa/genressä.

    Ja sitten voisi kysyä myös, MITEN ihmiset ovat pelanneet sitä, mitä ovat pelanneet. Noita pelejä ja mekaniikkoja kun voi käyttää niin monen päämäärän saavuttamiseen. Pelikirja pöydällä ei välttämättä määrittele sitä, mitä pelissä tehdään.

    Hauska olisi vielä nähdä sekin, miten ihmiset sijoittavat itsensä perinteeseen. KOKEVATKO ihmiset pelaavansa ”yli kymmenen vuotta vanhoja pelejä” tai ”Suomi-pelejä”? Tätä voisi ehkä lähestyä myös kysymällä, mitä muita pelejä on mielessä, kun jotain tiettyä peliä pelaa – eli mihin peligenreen ja traditioon porukka liittää erilaisia pelaamiaan pelejä. Näin kyselyn laatija ei a priori määrittelisi sitä, miten tulokset tulkitaan.

  2. Sami Koponen Sami Koponen Post author | 30.06.2018

    Facebook-ketjun puolella tuli myös pari kyselyn laajennusehdotusta ja kannatan näitä kaikkia: käykää ihmeessä kiinni! Eri asioihin huomiota kiinnittävät tutkimukset voivat luoda parempaa kokonaiskuvaa skenestämme kuin mitä tällaisen yhden näkökulman kautta on mahdollista saada. Itselläni riitää tekemistä tämän tutkimuslinjan ylläpitämisessä ja datan keräämisessä, joten omat rahkeeni eivät riitä enempään. Sen ei kuitenkaan pitäisi estää muita tarttumasta toimeen.

    Eritoten jos joku onnistuu kokoamaan suurin piirtein samankokoisen otoksen Roolipelaajien Suomi -ryhmän ulkopuolelta, olisi tulosten vertailu mielenkiintoista. Eroja varmasti on, mutta millaisia ne ovat ja miten suuria? Tulokset voi minun puolestani julkaista Roolipelitiedotuksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: