Skenessä puhutaan: lokakuu 2018

Marraskuu on ehtinyt jo pitkälle, joten listataanpa vihdoin viime kuun kommentoiduimmat puheenaiheet. Roolipelaajien Suomi -FB-ryhmässä puhuttiin immersiosta ja vähemmistöihin kuuluvista roolipeliharrastajista. Blogeista puolestaan löytyy hyvä kattaus pelivinkkejä ja -arvioita.

Roolipelaajien moninaisuudesta

Lokakuu oli roolipelaamista koskevien nettikeskustelujen osalta aika tasainen. Facebookin Roolipelaajien Suomi -ryhmän jäsenmäärä jatkaa vähittäistä kasvuaan ja keskustelua käytiin kirjavasta joukosta eri aiheita. Vuoden mittaan paljon esillä ollut vähemmistöjä koskeva teema oli esillä tälläkin kertaa, kun pohdittiin mm. sitä, tarvitseeko pelinjohtajan huomioida pelaajien toiveita kampanjaa koskien tai miten roolipeliharrastajien joukkoa voitaisiin kehittää etnisesti monipuolisempaan suuntaan. Suomi Larp -ryhmästäkin löytyi yksi yli 25 kommenttia kerännyt aloitus, joka koski haaveissa eläviä larppi-ideoita.

• Toteuttamattomat larppi-ideat: Moni ammentaa erilaisista peleistä ja kirjallisuudesta, mutta useampi haluaisi ihan vain päästä fiilistelemään erilaisissa yhteisöllisissä asetelmissa.
• Roolipelaajien pelikäyttäytyminen magiatutkimuksen näkökulmasta: Keskustelu, jossa esiteltiin erilaisia noppiin liittyviä uskomuksia, lähti liikkeelle tästä blogauksesta.
• Kerro foorumiroolipelaamisesta: Keskustelunaloituksella haettiin puheohjelmanpitäjiä Museoconiin, mutta itse ketjuunkin kannattaa tutustua. Siinä on harvinaisen paljon asiaa tekstiroolipelaamisen erilaisista muodoista ja toimintatavoista.
• Miten suhtaudut roolipelin sääntöihin: Riippuu pelistä, mutta hieman yllättäen enemmistö kommentoijista kertoi pyrkivänsä seuraamaan pelin sääntöjä mahdollisimman tarkasti.
• Mikä on sinulle pelaajana roolipelissä tärkeintä: Kun äänestysvaihtoehtoina olivat “pelistä syntyvä tarina” ja “hahmoimmersio”, voitti tarina selvin numeroin. Kommenteissa moni kertoi immersion ja tarinan kuuluvan yhteen.
• Voiko immersiota saavuttaa: Edellisen aiheen jatkokeskustelu alkoi provokaatiolla ja kääntyi sitten erilaisiin immersiokokemuksiin ja määritelmiin. Immersion saavutettavuus riippuu siis siitä, mitä sillä tarkoitetaan.
• IT-tuki velhoilussa: Jos IT-tuen kielenkäyttöä soveltaa velhousongemien ratkaisemiseen, niin huumoriahan siitä seuraa: “Loitsua päivitetään, tässä voi mennä useita minuutteja” ja niin edelleen.
• Pelisopimuksen rajoista: Pelisopimuksen tekemistä pidettiin tärkeänä, mutta keskustelussa sivuttiin myös sitä, tarvitseeko pelinjohtajan huomioida pelaajien pyyntöjä siitä, ettei kampanjassa käsiteltäisi heitä loukkaavia asioita.
• “Mukatoiminta” roolipeleissä: Mukatoiminta (false action) määriteltiin aloituksessa toiminnaksi, jolla ei ole merkitystä pelin/tarinan juonen tai henkilöhahmojen esittelyn kannalta. Keskustelussa kävi ilmi, että turhanpäiväinen toiminta riippuu siitä, mikä pelityyli on kyseessä: esimerkiksi satunnaistaistelut ovat ongelma juonen kannalta, mutta eivät simulaatiossa.
• Piilotatko populaarikulttuuriviittauksia pelinjohtamiisi peleihin: Moni kertoo käyttävänsä, eikä aina kovin piilotettunakaan. Nykyviihteen kenttä on tosin niin laaja, etteivät pelaajat aina hoksaa pelinjohtajan viittauksia.
• Kuinka paljon pelihahmosi muistuttavat sinua itseäsi: Moni kertoo pyrkivänsä pelaamaan selkeästi omasta persoonasta poikkeavaa hahmoa.
• Miten saisimme lisää rodullistettuja roolipeliharrastajia: Erilaisia pelejä tekemällä, nuorisotyöhön panostamalla, kutsumalla toivottujen väestöryhmien edustajia pelipöytiin, fantasiakirjallisuutta promottamalla, kaveripiiriä toivottuun suuntaan laajentamalla ja koulujen roolipelikerhoja vetämällä tulivat ainakin mainittua.
• Lukuharrastuksesta: Keskustelunavauksessa kysyttiin kaunokirjallisuuden lukuharrastuksesta lapsena ja nykyään. 361 vastaajasta 96 % kertoo harrastaneensa lukemista lapsena ja valtaosa yhä edelleen. Kommenteissa moni kertoo, ettei nykyään enää ehdi lukea kaunokirjallisuutta, vaikka haluaisikin.
• Ropeinspiraatiota lauluista: Varsinkin sanoitukset ovat toimineet monelle ideoiden lähteenä. CMX-yhtyeen tuotanto sai eniten mainintoja.
• Mitä elementtejä kuuluu postapokalyptiseen genreen: Äänestystulokset olivat tiukkoja, mutta “selviytyminen” ja raunioiden & romun uusiokäyttö nousivat kärkeen. Keskustelussa väki sitten kertoi, millainen tuhonjälkeinen maailma itse kutakin kiehtoo.

Pelaamisen tyyleistä ja vallankäytöstä

Lokakuu oli blogien puolella yllättävän tuottoisa. Tekstejä laadittiin erilaisista pelityyleistä – tarjolla on sekä talonsääntöjen kuvausta että ohjausta juonivetoiseen skenaarionkirjoittamiseen. Tällaisia lukisi mieluusti useammnkin, koska roolipelaamisen monimuotoisuus tulee näkyville vain sitä harjoittavien tekstien kautta. Joukkoon mahtui myös pari artikkelia, joissa sivuttiin erilaista vallankäyttöä. Kyse on siis siihen vaikuttamisesta, kenen pelejä skenessämme haluamme nähdä sekä siitä, miten vaikutamme pelin kulkuun varsinaisen pelaamisen aikana.

Erottelin edelliskuun tapaan blogauksia laajempien aihepiirien alle, jotta teidän lukijoiden olisi helpompi löytää itseänne kiinnostavaa materiaalia. Viimeinen kategoria on tälläkin kertaa kaatoluokka, jossa blogaukset on järjestetty aikajärjestykseen vanhimmasta tuoreimpaan.

Astuit ansaan -roolipelinäyttely

Tampereella sijaitsevassa Pelimuseossa on kotimaisten roolipelien historiaa käsittelevä Astuit ansaan -näyttely avoinna vielä puolisentoista kuukautta. Näyttelyn avajaiset houkuttelivat paikalle runsaasti kotimaisia skeneaktiiveja, joten luontevasti näyttelyn herättämiä ajatuksia on purettu sanoiksi blogien puolella. Laura Paanasen kirjoittama Nörttityttöjen artikkeli esittelee tapahtuman annin pääpiirteissään, mutta ei juuri kuvaa kävijäkokemusta. Jukka Särkijärvi puolestaan avaa omassa blogissaan näyttelyn tekijöiden näkökulmaa ja itse pureuduin näyttelyn tapaan käsitellä roolipelikulttuuria. Näyttely on noteerattu myös valtamedian puolella; Helsingin Sanomien Jussi Ahlroth kirjoitti kulttuurisivuille artikkelin ennen muuta kotimaisesta roolipelihistoriasta, mutta sivuaa siinä samalla tietysti myös näyttelyä.

Roolipeliteosten arvioita

• Ville Yli-Knuuttila ruoti roolipelinäyttelyn ohessa julkaistun artikkelikokoelman Seikkailuja ja sankareita.
• Sami Lunnamo suitsutti Lokin artikkelissa Praedor-lähdeteosta Varjojen kirjaa.
• Lokista löytyy myös Wille Ruotsalaisen laatima arvio sukudraamaa ja kauhuelementtejä yhdistelevästä Isoeno Australiasta -skenaariosta.
• Redemundin kiltablogin väki tarttui Warhammer FRPG:n hiljattain julkaistuun 4. laitokseen ja laati siitä kaksi arvioita, toisen veteraanipelaajan näkökulmasta ja toisen Warhammer-pelejä aiemmin pelaamattoman roolipeliharrastajan kannalta.

Muut

• Jukka Särkijärvi kertoo Lokin artikkelissa vuosikymmenen takaisesta maailmanlaajuisesta Living Greyhawk -kampanjasta. Siinä pelattiin sekä RPGA:n yhteisiä skenaarioita että paikallisesti tehtyjä monimuotoisempia skenaarioita.
• Perttu Vedenoja vastailee kiertokirjeen kysymyksiin OSR-pelaamisestaan. Artikkelista voi löytää hyviä täkyjä kyseistä pelaamisen tyylilajia koskien.
• Niina Niskasen ja Simo Järvelän Lokissa julkaistussa artikkelissa pitkä johdanto vallasta ja vallankäytöstä larppiskenessä. Artikkelin pihvinä ovat erilaiset metatason keinot, joilla kuka tahansa osallistuja voi vaikuttaa pelin valmisteluihin ja käynnissä olevaan peliin. Vaikka teksti on kirjoitettu larppaamisen näkökulmasta, keinot sopivat myös muihin roolipelaamisen muotoihin.
• Ari-Matti Piippo listasi blogauksessaan kaikki Dungeon Crawl Classics -peliin tekemänsä talonsäännöt. Tästä voi hakea ideoita omaan OSR-peliinsä.
• Niklas Nylund kertoo blogissaan lopettavansa Adventurer Conqueror King System -roolipelin pelaamisen, koska yhdellä sen tekijöistä on ilmeisesti yhteyksiä äärioikeistolaisiin tahoihin.
  Toisessa blogauksessaan Nylund kertoo kokemuksistaan D&D Adventurers League -kampanjan parissa.
• Ville Yli-Knuuttila piti Ropeconissa pelinjohtamista ja luovaa kirjoittamista käsittelevän puheohjelman. Hän on julkaissut esityksensä sisällön kolmena erillisenä blogauksena, joista ensimmäinen kehottaa suunnittelemaan merkityksellisiä kohtauksia, toinen käsittelee erilaisia konflikteja ja viimeinen käsittelee kliseiden muuttamista juonisynopsiksesta.
• Miniatyyripelaamista käsittelevässä War Head -blogissa oli joulukuussa järjestettävän Triad-turnauksen mainos. Samassa yhteydessä kerrottiin myös hieman turnauksesta itsestään sekä linkitettiin aikaisempien vuosien turnausraportteihin.
• Laura Sirola raportoi Noituri-kirjasarjaan (alkup. Witcher) perustuvasta puolalaisesta larpista, jossa opiskellaan hirviönmetsästäjäksi. Kyse on keskieurooppalaisista linnapeleistä, joissa aidot puitteet muodostavat merkittävän osan pelikokemuksesta.