Skenessä puhutaan: helmikuu 2018

Facebook-keskusteluissa on jälleen kyselty toisten kokemuksista, kun taas blogien puolelta löytyy alkaneen vuoden suunnitelmien laatimista. Roolipeliharrastus ylitti uutiskynnyksen myös valtamediassa.

Miten sä olet kokenut tän?

Tällä kertaa eniten keskustelua herättivät sellaiset ketjut, joissa kysyttiin johonkin tiettyyn ihmisryhmään kuuluvien roolipelaajien kokemuksia. Kuukauden aikana käytiin myös pari teoriahenkisempää keskustelua erilaisten roolipelaamisen tyylilajien määritelmistä. Runsaasti vastauksia keränneitä larppikeskusteluja oli tällä kertaa tavallista vähemmän.

• Suomennettujen termien uskottavuus roolipeleissä: Eniten peräänkuulutettiin suomennosten laadukkuutta, mutta kyllä niitäkin löytyi, joten mielestä termit pitäisi jättää kääntämättä.
• Aloittelevan larppaajan virheiden välttäminen: Kuulemma passiivisuus, turha hermoileminen ja off-game -huumorin viljeleminen ovat aloittelijan tyypillisimpiä virheitä.
• Cyberpunk 2020 -pelin talonsäännöt: Vahingoittumissäännöt ja hakkeroiminen ovat joutuneet usemmin remonttiin. Osa vastaajista kertoi vaihtaneensa sääntöjärjestelmän kokonaan.
• Näkemiänne larppiunia: Sekavia seikkailuita tai painajaisia huonosta valmistautumisesta aiheutuvista ongelmista.
• Miten luolastot saa tuntumaan jänniltä paikoilta: Tunnelmaa voi luoda kuuloaistiin liittyvillä vihjeillä, hahmojen keskinäisiä asioita käsittelemällä tai sitten siirtymällä suoraan niihin mielenkiintoisiin paikkoihin.
• Mikä pelisysteemi sopisi kampanjaani: Ketjun aloittaja laati aika tarkat kriteerit, mutta sai silti 20 ehdotusta.
• Mikä on “kauhuroolipeli”: Kokemuksellisuus on monelle tärkeässä roolissa, mutta erimielisyys vallitsee siitä, tarvitaanko asiaan sopivat pelimekaniikat. Dread mainittiin usein hyvänä esimerkkinä kauhupelistä.
• Oletko kokenut vähättelyä miesten taholta: Keskustelunavaus oli suunnattu muille kuin miehille, ja moni kertoo kohdanneensa oletuksia siitä, miten vähän naiset tietävät roolipelaamisesta tai mistä pelityyleistä he pitävät.
• Seksi ja seksuaalisuus pöytäroolipeleissä: Osa kieltäytyy kokonaan, toisilla ne esiintyvät osana hahmojen elämää. Harvempi keskittyy peleissään ihmissuhteiden käsittelemiseen, joten seksuaalisuus ei juuri nouse pelin pääasiaksi.
• Onko omasta poikkeavan sukupuolen pelaaminen hankalaa: Valtaosa vastaajista kertoo pelaavansa eri sukupuolta olevaa hahmoa ongelmitta. Muutamia huolettaa hahmon ajautuminen karikatyyriksi eivätkä siksi mielellään siihen rupea.
• Mikä muu roolipelaamisessa kiehtoo paitsi hahmoon eläytyminen: Tarinan kertominen, nokkela tilanteiden ratkaiseminen, pelimaailman ihmetteleminen ja kavereiden kanssa ajanviettäminen tulivat mainituiksi.
• Haikala vesielementaalissa: Lokissa julkaistiin D&D:n sääntöihin keskittyvä juttu vesielementaaliin manatusta haista ja se herätti lisää sääntökeskustelua.
• Suosituksia taidekirjoista: Suositusten sijaan ketju koostuu lähinnä Larry Elmoren taiteen ihastelusta.
• Oletko kokenut ahdistelua: Avaus oli tarkoitettu vain miehille ja miehet sitten kertoivat erilaisista ahdistelluksi tulemisen kokemuksistaan, sosiaalisesta ulossulkemisesta ja ikävistä pelikavereista.
• Mitä meinaat tehdä Ropeconissa 2018: Pääosa ketjusta on pelinjohtajien ilmoituksia siitä, mitä aikovat pelauttaa, mutta on siellä muutama kommentti, joissa keksitään ja kehitetään ohjelmaa.
• Mistä saa 5. laitoksen D&D:n perussääntökirjan edullisesti: “Halvin tähän asti löytynyt on bookdepository postikuluineen 33e.”
• Mikä tekee roolipelistä “narratiivisen” tai tarinankerrontaa tukevan: Iso osa keskustelua koski erilaisia tarinankerronnan määritelmiä: onko se sitä, että osallistujat kuvailevat pelimaailmaa ja hahmojensa toimia laveasti, vai sitä että pelinjohtajalla on tarina, jonka hän haluaa kertoa vai sitä, että pelin säännöt ja rakenteet tuottavat tarinaksi tunnistettavia kokonaisuuksia.
• Kimppakyydin harmeista: Lokin artikkeli herätteli monia muitakin purkamaan tuntojaan myöhästyvistä, bensarahat maksamatta jättävistä ja vaativista kyytiläisistä.
• Kasvaako D&D:n (puoli)örkeillä parta: Kansa on puhunut, kyllä kasvaa.
• Onko käännöslistaa fantsu- ja muista ropetermeistä: Lohikäärmeen Luolan sanasto lienee lähimpänä, vaikka keskustelussa kehotettiin myös jättämään termit kääntämättä tai keksimään omia suomennoksia.
• Roolipeliharrastus ja perhe-elämä: Leikki-ikäiset vaativat sen verran paljon huomiota, että moni sijoittaa pelit joko lasten nukkumaanmenoajan jälkeen tai järjestää lapsenvahdin.
• Pelejä, joissa on haavoittumisen kuvauksia: Keskustelussa listattiin tusina pelejä, joista ketjun aloittaja julisti voittajiksi Praedorin ja Sotakarjut.
• Pelisuosituksia mutta ei fantasiaa tai scifiä: Noin 30 ehdotusta, jotka ovat varsin erilaisia keskenään, niin kuin tuolla rajauksella kuvitella saattaa.
• Piirretään toistemme hahmoja: Ketjuun sai laittaa hahmonsa kuvauksen ja kuvitustaitoiset piirsivät siitä nopeasti luonnoksen.
• Mitkä elokuvat kuvaavat sinua pelinjohtajana: Kukin antoi vastaukseksi kolme elokuvaa perustelematta valintojaan sen kummemmin.
• Tagi-kokeilun palautetta: Valtaosa kokee tagit turvallisuutta tuoviksi ja keskustelua selkeyttäviksi (ks. kysely aiheesta). Kriitikot kokevat ne keskustelua rajoittaviksi ja erimielisyyksiä & riitoja esiintuoviksi. Tagien käyttömahdollisuus vakiinnutettiin sittemmin osaksi ryhmän sääntöjä.

Roolipelaamisen suuntauksia ja vuosi 1918

Blogosfäärin puolelta löytyi tällä kertaa mukavasti asiaa monesta eri pelimuodosta. Pöytäroolipelaamisen saralla Wille Ruotsalainen kertoi Lokin artikkelissa kampanjasta, jossa kukin pelikerta edusti yhden sukupolven elämää tuhon jälkeisessä maailmassa. Tuomo Laine puolestaan kertoi aikeistaan ruveta julkaisemaan seikkailuita Seikkailijoiden kiltaan. Koska kyseinen peli on aika perinteistä seikkailua, lienee noita aika helppo soveltaa myös muihin samankaltaisiin peleihin, kuten Dungeons & Dragonsiin. Ropetuvan uusimmassa jaksossa Joni Heinonen esittelee kotimaisen Bliaron-roolipelin.

Larppaaminen nousi esille Ylen uutisessa (ks. myös video), jossa Aishi Zidan kirjoitti palestiinalaisesta larppiskenestä. Palestiinan miehitystilannetta käsittelevä Halat hisar -larppihan on tuttu täällä kotimaassa, mutta kyseinen uutinen avaa oivallisesti Pohjoismaiden ja Palestiinan välisiä larppiyhteyksiä. Pelinjärjestäjä Mohamad Rabah tutustui larppaamiseen Norjassa ja poimi sieltä pohjoismaiset tekniikat, mutta käyttää niitä yhteiskunnallisten aiheiden pohtimiseen ja käsittelemiseen. Tämä yhteiskunnallinen vaikuttaminenhan oli pohjoismaisenkin larppaamisen ihanteita, mutta on mielenkiintoista, että se on puhjennut täyteen kukkaansa toisessa kulttuuripiirissä.

Myös lautapelaaminen pääsi valtamediaan, kun Helsingin Sanomat julkaisi Arla Kanervan artikkelin lautapelaamisen kasvavasta suosiosta. Jutussa haastateltiin Poromagia-pelikaupan Juho Sahiluotoa, joka selitti lautapelaamisen menestystä yleisellä peliharrastusten kasvulla sekä sosiaalisen ajanvietteen kaipuulla. Ajankohtaista aihetta käsitteli myös Kai Saarto, joka esittelee Todellisuuspako-blogissaan sekä heti vuonna 1918 julkaistuja sisällissotaa käsitteleviä lautapelejä että tänä vuonna julkaistavia samaista sotaa käsitteleviä lautapelejä.

Mainitsen vielä viimeisenä Salon kortti-, lauta- ja miniatyyripeliyhdistyksen eli Sumpin blogauksesta, jossa he linjaavat alkaneen vuoden toimintasuunnitelmaa. Kovasti näyttää olevan pelitapahtumia tulossa, joten jos satut liikkumaan Salon seutuvilla, kannattaa pistäytyä pelaamaan!