Press "Enter" to skip to content

Roolipelitiedotus 10 vuotta!

Roolipelitiedotuksen ensimmäinen artikkeli on päivätty 29.8.2009. Ensimmäisen vuosikymmenen taipaleen päätteeksi katsomme taaksepäin miten tähän on tultu ja millä eväillä jatketaan tästä eteenpäin.

Kantavasta motivaatiosta

Roolipelaaja (2006-2009) on toistaiseksi viimeisin kotimainen roolipelilehti, joka ilmestyi painetussa muodossa.
Kuten Eero Tuovinen omassa muistelmassaan jo kertoi, Roolipelitiedotuksen perustamiseen vaikutti suuresti paperilehtien puute. Olin itse ollut aikoinaan Magus– ja Roolipelaaja -lehtien tilaaja ja suurkuluttaja. Lisäksi olin mukana tekemässä Helsingin yliopiston Alter Ego -roolipeliyhdistyksen Alterations-jäsenlehteä vuosina 2004–2007. Olin kiinnostunut kotimaisen roolipelaamisen historiasta, jota nuo lehdet mitä suurimmissa määrin valottivat. Jos me harrastajat emme dokumentoi omaa tekemistämme, tiedot katoavat auttamatta historian hämäriin.

Roolipelilehti oli tärkeä väline myös skenen sisäisen tiedonvälityksen kannalta. Skenemme on aina ollut sirpaleinen, koska roolipelaaminen tapahtuu pääsääntöisesti pienellä porukalla yksityistiloissa. Yksi peliporukka ei tiedä, mitä toinen tekee, ellei ole olemassa jotain molempien seuraamaa tiedotuskanavaa. Keskeisiä tiedottamisen arvoisia aiheita ovat olleet kotimaiset roolipelijulkaisut ja pelitapahtumat, mutta tiedonvälitystä kaipaavat myös monet muut kotimaista skeneä koskevat asiat.

Nämä päämäärät – kotimaisen roolipelikulttuurin tekeminen näkyvämmäksi ja unohduksenkestäväksi – saivat minut aikoinaan lähtemään mukaan tekemään Roolipelitiedotusta. Ne ovat myös vaikuttaneet siihen, millaista Roolipelitiedotusta olen tehnyt.

Muutokset matkan varrella

Roolipelitiedotuksen kantava toteutustapa on pysynyt samana alusta asti: blogipohjassa kulkevat ajankohtaiset uutiset, kun taas tietokirjamaisempi perustieto roolipeliharrastuksesta on sijoitettu omille sivuilleen (ks. yläreunan pudotusvalikot). Roolipelitiedotuksesta on usein puhuttu sillanpääasemana, jonka kautta voi sukeltaa syvemmälle kotimaiseen skeneen. Linkkejä pitää olla paljon, koska Roolipelitiedotus ei ole pääteasema vaan lähtöpaikka. Skenen sirpaleisuudesta johtuen tämä palvelee paitsi harrastuksen aloittajia, niin myös jo pidempään pelanneita.

Siinä määrin kuin asiantuntemus on riittänyt, Roolipelitiedotuksessa on uutisoitu myös muista harrastuspelaamisen muodoista kuten miniatyyripelaamisesta. Kuva: Matěj Baťha / Wikimedia Commons

Roolipelitiedotusta on monien muiden vapaaehtoistyönä tehtävien projektien tapaan kehitetty orgaanisesti: se tehdään, mihin juuri sillä hetkellä mielenkiinto kohdistuu ja resurssit riittävät. Alkuvuosina lisättiin perustietosivuja: Mitä on roolipelaaminen (2009), ilmaisjakelussa olevia pelejä (2010), kotimaisten roolipelien ja yhdistysten esittelyt (2012). Viime vuosina puolestaan uutuudet ovat olleet erilaisia artikkelityyppejä, kuten lautapeliskenen uutiset (2016) ja skenen puheenaiheita summaavat yhteenvedot (2017). Selkeän suunnitelmallisuuden puute on aiheuttanut sen, että esimerkiksi artikkeleiden kategorisointi ja erilaisten avainsanojen käyttö on sekalaista.

Tempoileva kehitys on näkynyt siinäkin, että uudistuksia on toteutettu yksittäisten lukijoiden pyynnöstä. Artikkeleihin lisättiin kuvia vasta kun joku sitä huomasi pyytää ja Facebook-sivut saatiin, kun asiasta kiinnostuneet tarttuivat itse toimeen.

Pahin sudenkuoppa

Roolipelitiedotus luotiin kaikkien skenetoimijoiden yhteiseksi tiedotuskanavaksi, jossa kuka tahansa voisi tiedottaa omasta roolipelaamiseen liittyvästä projektistaan tai tekemisistään. Avoimet ovet eivät kuitenkaan tarkoittaneet, että sisääntulijoita olisi ollut. Julkaistavien artikkelien saaminen on ollut oman sisällöntuotannon varassa.

Antti Lax ja Ville Takanen kuvasivat Ropecon-esitelmässään v. 2013 roolipeliskeneä pelitapahtumien, julkaisijoiden ja median kolminaisuutena. Kuva: Antti Lax

Yhteistoiminnallisuuteen perustuvasta toimintaideasta johtuen Roolipelitiedotuksella ei ole ollut toimituskunnan rakennetta. Olen itse toiminut aktiivisena perustyötä tekevänä sisällöntuottajana (lähes 500 artikkelista yli 90 % on samalta kirjoittajalta), enkä niinkään toimituskuntaa kokoavana voimana. Tämä oli virhe, joka kostautui ensimmäisen kerran keväällä 2012, jolloin Roolipelitiedotus lepäsi hetken hiljaisuudessa ilman aktiivisia toimijoita. Vaikeudet löytää uutta päätoimittajaa hakemisesta huolimatta ovat tämän virheen suoraa seurausta.

Roolipelitiedotuksen ensimmäinen vuosikymmen on ollut vahva: sisältö on monipuolistunut ja sitä on tullut jatkuvasti lisää. Lukijamäärä on WordPress-tilastojen mukaan kasvanut vuoden 2012 notkahduksen jälkeen ensin takaisin alkuperäisiin mittoihin ja viime vuosina sen ohi. Kokemus kuitenkin kertoo, että vahvat näytöt eivät synny itsestään. Aktiivisia tekijöitä tarvitaan jatkossakin, jotta Roolipelitiedotus voi edelleen palvella kotimaista roolipeliskeneä yhteisenä äänitorvena ja kollektiivisena muistina.

Be First to Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: