Skenaario: Jäinen seikkailu

Roolipelitiedotus viettää juhlavuottaan ja sen kunniaksi julkaistaan joka kuukausi roolipeliskenaario tai minipeli (ks. lisätietoa projektista). Syyskuun skenaariona on Elina Arajärven suunnittelema ja hänen äitinsä Laura Uusitalon muistiinmerkitsemä Astraterra-skenaario Jäinen seikkailu (lataa PDF tästä). Suurkiitokset Elinalle ja Lauralle!

Teoksen syntytarina

Kuten käytännöksi on muodostunut, aloitetaan lyhyellä tekijän (Elinan) haastattelulla skenaarion suunnittelun vaiheista.

Mistä sait idean tähän seikkailuun?

Sain idean tekstiin 2017 Ropeconissa, ja päästä keksien peluutin sen kahdelle muulle minua vähän nuoremmalle lapselle. Siitä se sitten jäi vähän päähän, ja myöhemmin peluutin tänä versiona kaksi muuta kertaa.

Millainen prosessi seikkailun kirjoittaminen oli?

Alunperin keksin seikkailun vain päästä, mutta nyt julkaisua varten sanelin tätä äidilleni, joka tottuneenpana kirjoittajana kirjoitti sen ylös.

Mikä oli projektin vaikein vaihe?

Projektin vaikein vaihe oli ehkä tarinan muovaaminen kirjalliseen muotoon, kun olin aiemmin vain keksinyt päästäni kaiken.

Suullinen teos kirjalliseksi

Roolipelisuunnittelijoiden joukossa 30-40-vuotiaat ovat ylivoimaisesti hallitsevin ikäryhmä. Pelinjohtajista löytyy kuitenkin paljon laajempi joukko eri-ikäistä väkeä, mikä saattaa joskus unohtua roolipelaamisen yksityisyydestä johtuen. 12-vuotiaan Elinan Jäinen seikkailu on tärkeällä paikalla tuomassa esille tätä pelinjohtajien moninaisuutta.

Jäinen seikkailu on julkaisuprosessin aikana jonkin verran muuttunut siitä, millainen se oli alunperin. Improvisoivaa pelityyliä suosivat harrastajat tietävät, että pelinjohtajalle riittää näkemys skenaarion ydintoiminnasta ja pari selkeää kohtausideaa. Loput syntyvät tilanteessa improvisoimalla, pelaajien kanssa yhdessä rakentamalla ja pelinjohtajan “hiljaista tietoa” käyttämällä.

Jotta joku toinen voi pelauttaa samaa skenaariota, hän tarvitsee enemmän materiaalia improvisoimista varten. Jäälinnan pohjapiirustus ja sivuhahmojen toiminnan syyt ovatkin mukana ensisijaisesti antamassa ideoita pelinjohtajalle kuin faktana siitä, miten asiat pelimaailmassa ovat. Samaan tapaan skenaario on jäsennetty juonikuvauksen avulla, koska se on kätevin tapa selittää omia ideoita, mutta tästä ei kannata päätellä, että pelaamisenkin pitäisi olla tiukan juonivetoista.

Jos siis Jäisen seikkailun haluaa pelauttaa uskollisesti alkuperäismateriaalille, kannattaa lukea tarjottu skenaarioteksti läpi, unohtaa siitä puolet ja pelauttaessa improvisoida loput. Kyse on suullisesta materiaalista, joka saakin olla hieman erilainen eri pelautuksissa. Tyyli on merkittävästi erilainen kuin vaikkapa tarkkaan luolastokartan lukemiseen perustuva simulatiivisempi pelitapa.

Astraterran väkivallattomuus

Jäinen seikkailu on kirjoitettu skenaarioksi kotimaiseen Astraterra-roolipeliin. Olennaista eivät ole pelisäännöt, vaan pelin tarjoama ydintoiminta: tutkimusmatkailu. Tähtiporttien kautta päädytään ihmettelemään erilaisia paikkoja ja tilanteita. Tämä mahdollistaa väkivallattomien skenaarioiden kehittelemisen paremmin kuin monet muut roolipelit, joissa pelataan kapinallisia metsärosvoja, raunioiden aarteenryöstäjiä tai voimakeinoin ongelmia ratkovia sankareita.

Toki myös Astraterran sääntöjärjestelmän keveys auttaa. Pelinjohtajan ei tarvitse juuri muuta kuin määrittää sopivia vaikeusasteita, silloin kun nopanheittoa ylipäänsä edes kaivataan.

Jäinen seikkailu ei ole ainoa Astraterraan (ja ylipäänsä suosittuihin kotimaisiin roolipeleihin) kehitelty kotikutoinen seikkailu. Toivottavasti niitä saadaan joskus laajempaankin levitykseen, koska ne ovat olennainen osa kotimaista roolipelikulttuuria.